Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakkaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste rakkaus. Näytä kaikki tekstit

perjantai 2. elokuuta 2019

Bucket list

Jossain aiemmassa postauksessani kerroin, että olin vuosi sitten kesällä todella alamaissa, masentunut siis. Mikään ei tuntunut miltään, kun tunteet katosivat. Mietin vain, onko loppuaikani pelkkää kuoleman odotusta. Onneksi tuota kaikista synkintä vaihetta ei kestänyt kovin kauan, sillä pääsin vähän kerrassaan jaloilleni laatimalla mielessäni bucket listin, ämpärilistan siis. Jos joku ei tiedä, mikä tuo ämpärilista on tai mistä se juontaa juurensa, niin sen tausta on englannin kielen sanonnassa to kick the bucket eli potkaista tyhjää. Ja pointtina on miettiä ja listata asioita, joita haluaa tehdä ennen kuin potkaisee tyhjää eli kuolee.

Itse en ole ihan kuolemaani ajatellut vaan olen miettinyt asioita, joita haluaisin tehdä ennen kuin täytän 50. Toki oma kuolevaisuutensa on hyvä tiedostaa ja ajatella, että elää niin, ettei tarvitse kuolinvuoteella katua.

Alun perin ajattelin, että tekisin viidenkymmenen asian listan. Se on aika paljon, mutta listalle on tarkoitus tulla hyvin pieniäkin asioita eikä pelkkiä suuren suuria haaveita. Ylipäänsä ajattelin ottaa mukaan vain sellaisia asioita, joihin voin itse jollain tavalla vaikuttaa. Näin ollen rahan voittaminen veikkauspelissä ei ole listalla mukana, vaikka olisihan se perin mukava asia.

Lista on toistaiseksi ollut vain omassa päässäni, mutta tässä nyt pieni ”näyte” siitä selityksineen, 10 asiaa, jotka haluan tehdä:
  1. Rakastaa ja tulla rakastetuksi: Parisuhteen päättyminen ja sitä edeltänyt pitkä ”jääkausi” saivat minut ajattelemaan, että haluan vielä joskus kokea kunnon rakkauden. Suomeksi sanottuna toivon siis miestä rinnalleni. En mitään satujen prinssiä rikkauksineen, vaan tavallista ja luotettavaa peruskalliota, johon nojata ja jolta saada lämpöä. Ja vastavuoroisesti toivon, että voisin itsekin olla se peruskallio.
  2. Matkustella: Kesäkuussa toteutin vihdoin pitkäaikaisen haaveeni ja lennähdin ystävän luo Brysseliin. Edellisestä kunnon ulkomaanmatkasta oli kulunut jo liki 10 vuotta. Tässä elämäntilanteessa lyhyet kaupunkilomat tuovat kaivattua virkistystä, mutta jossain vaiheessa haluaisin myös vähän pidemmälle taikka pidemmäksi aikaa.
  3. Tehdä kunnon ulkomaanmatkan lentäen lapseni kanssa: Vaikka tiedän varsin hyvin, että lentäminen ei ole kovin ympäristöystävällistä, haaveilen silti siitä, että voisin matkustaa lapseni kanssa vaikka johonkin rantalomakohteeseen. Tähän asti kun on pyöritty reissuilla Tukholma -Tallinna - Pärnu -akselilla, niin mieli halajaa jonnekin muualle. Tiedän toki, että on lapsiperheitä, joille moiset reissailut ovat täyttä utopiaa tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi, mutta silti haaveilen reissusta. Kun ei se meillekään ole itsestäänselvyys.
  4. Saada keskeneräiset opinnot valmiiksi: Olen suorittanut avoimessa ammattikorkeakoulussa yhteisöpedagogin opintoja ja vihdoin viimein sain yhteishaussa opiskelupaikan. Tarkoitus on suorittaa opintoja monimuotokoulutuksena työn ohessa.
  5. Tehdä työtä, johon tunnen sisäistä paloa: Vaikka tykkään nykyisestäkin työstäni, haluaisin tulevaisuudessa silti tehdä jotain muuta. Mitä se voisi olla, sitä en vielä ihan tarkasti tiedä.
  6. Julkaista kirjan: Sanoin jo kuusivuotiaana, että haluan isona runoilijaksi. Olen kirjoitellut kaikenlaista pöytälaatikkoon ja mielessä on kaikenlaista kirjoittamatonta. Olisi unelmien täyttymys saada tekstejään jossain vaiheeessa julki.
  7. Olla fyysisesti hyvässä kunnossa: Vaikken olekaan mikään sohvaperuna enkä ihan rapakunnossa, tiedän että voisin tehdä fyysisen kunnon eteen paljon enemmän. Olen vuosien varrella kokeillut kaikenlaista liikuntaa, mutta haluaisin löytää jonkin oman lajin, johon sitoutua.
  8. Käydä keikoilla ja päästä backstagelle: Hyvä keikka on kuin huumetta siinä mielessä, että se rentouttaa, saa aikaan hyvän fiiliksen ja parhaimmillaan syvän tunnekokemuksen. Ja vaikka olenkin jo vanha ”akka”, ihailen silti joitain rokkistaroja niin, että olisi kiva päästä fanitapaamiseen.
  9. Kokeilla uusia asioita ja mennä epämukavuusalueelle: Jos haluaa saada uusia kokemuksia ja oppia uutta, ei voi aina jumittaa tutussa ja turvallisessa vaan täytyy uskaltaa kokeilla uutta. Tämä pätee niin työelämässä, harrastuksissa kuin ihmissuhteissakin. Täytyy olla rohkea ja avoin.
  10. Viettää aikaa tärkeiden tyyppien kanssa: Tätä ei tarvinne paljon selittää, sillä perhe, sukulaiset ja ystävät ovat ne, jotka antavat kaikkein eniten voimia. Heidän aikansa on kullanarvoista ja on tärkeää antaa omaa aikaansa heille.
Vaikka en listannutkaan asioita tärkeysjärjestyksessä, tuli ensimmäiseksi kuitenkin rakkaus ja viimeiseksi myös - tavallaan. Ilman sitä kaikki muu on kovin onttoa ja merkityksetöntä.

lauantai 13. toukokuuta 2017

Äidin rakkaus

Muistan, että kun olin pieni, kysyin äidiltäni, kuinka paljon hän rakastaa minua. Pyysin äitiä näyttämään käsillään rakkauden määrän. Niinpä äitini levitti kätensä levälleen ja sanoi rakastavansa minua paljon. Sitten kysyin vielä: "Ihan varmastiko?" Ja äitini vastasi: "Varmasti."

Onko äidin syli siis rakkauden mitta?

Olin lapsuudessani onnekas, kun minulla oli yksinoikeus äidin syliin elämäni ensimmäiset kahdeksan vuotta. Sitten minulle syntyi pikkusisarus. Ei äidin rakkaus siihen kuitenkaan loppunut, vaikka hetken ehkä kuvittelin niin, kun pieni vauva vei lähes kaiken ajan ja huomion. Rakkautta on riittänyt meille molemmille.

Rakkaus on vain muuttanut muotoaan vuosien varrella. Varhaisina vuosina se oli sylissä pitämistä, hellittelyä ja melkein kaiken ajan viettämistä yhdessä. Myöhemmin se oli ylpeyttä reippaan isosiskon roolin täyttämisestä ja koululaisen kasvamisesta ja kehittymisestä. Murrosikäisenä se oli rajojen asettamista - olisinpa vain ymmärtänyt silloin. Tänä päivänä se on puhelinsoitto vähintään joka toinen päivä, kuulumisten kysymistä, tuen antamista ja tieto siitä, että äidin puoleen voi kääntyä kaikissa asioissa.

Äidin rakkaus ei ole mitattavissa oleva suure. Se on ääretöntä. Siitä voi sanoa, että "kaiken se kestää, kaikessa uskoo, kaikessa toivoo, kaiken se kärsii". Äidin rakkaus kestää sen, että lapsi lähtee sylistä, kasvaa isoksi, tulee omaksi itsekseen ja itsenäistyy. Äiti uskoo lapseensa viimeiseen saakka ja näkee toivoa sielläkin, missä muut eivät sitä näe. Äidin rakkaus kärsii, kun lapsi tekee virheitä, mutta se kestää. Äidin rakkaus on ihmeellinen.

Sam McBratneyn kirjassa Arvaa kuinka paljon sinua rakastan Pikku Pupulla on tärkeää asiaa: "Arvaa kuinka paljon minä rakastan sinua?" se kysyy Isolta Pupulta. Pikku Pupu levittää käsivartensa näyttääkseen rakkautensa määrän. Isolla Pupulla riittää rakkautta takaisin, onhan sillä vielä pidemmät käsivarret. Kirjan lopussa Iso Pupu sanoo, että rakastaa Pikku Pupua niin paljon kuin on matkaa kuuhun ja takaisin. Se kuvastaa hyvin sitä, miten paljon äiti lastaan rakastaa.

Hyvää äitienpäivää 14.5.2017!